Tunkkaisia ajatuksia

Valvoin koko viime yön. Aamulla ylös nouseminen oli yllättävän helppoa. Olo ei tuntunut jähmeältä vaan ennenminkin rennolta, ehkä yön tuskaisina tunteina tajusin, jotain mikä ei vielä ole yltänyt tajuntaan asti. Viime yönä sain kuitenkin rauhoitettua mieleni ilman mieheni lohduttavaa olkapäätä.

Olen aloittanut tupakoinnin jälleen tai ainakin hetkeksi retkahtanut. Inhoan sen tuomaa tunkkaista ja hapetonta olotilaa. On kuin joku olisi tukkinut kaiken keuhkorakkosista ihohuokosiin. En siis pidä tupakasta, mutta rakastan tupakointia.

Se on loistava tapa aikatauluttaa asioita;
imuroin, poltan tupakan, juon kupin kahvia, poltan tupakan, luen tunnin tenttiin poltan tupakan..
en ole vielä keksinyt mitään hyvää tapaa korvata tuota hyvää taukotekemistä. On hankala keksiä jotakin niin vähän aikaan kestävää, mutta silti tekemisen keskeyttävää keinoa.

Tupakalla ollessa tulee kelattua aikasemmin tehtyä ja siksi usein silloin saa parhaimmat ideat, harmillista vain että usein juuri sillä hetkellä mukana ei ole mitään jolla tallentaisi tuon "
mahtavan idean"..

Pitäisi suunnitella iphonelle tai androidille sellainen tupakkanauhuri/kamera (..vielä kun saisi sen ohjelman käynnistymään sytkäristä, niin ei tarvitsis edes muistaa laittaa ohjelmaa päälle vaan se tallentaisi automaattisesti noin 7 minuutin aikana käydyt keskustelut..(tämä tietysti toimisi vain sellaisille ihmisille jotka ajattelevat ääneen tai tupakoivat seurassa..)

peruskäryyttelijä polttaa sen askin päivässä, joten koko päivä olisi sitten tallennettu 7 minuutin pätkinä kännykkään..tupakkapäiväkirja saisi uuden merkityksen..

Olen selkeästi liian hyvä keksimään uusia syitä tupakoinnin aloittamiseen..